Aluetapaamisia on pidetty Pohjanmaan partiopiirin alkuajoista saakka eli vuodesta 2008 alkaen erilaisin kokoonpanoin. Ensin niitä pitivät alueohjaajat, sittemmin lippukuntavalmentajat joko yksinään tai ohjelma-/pestivalmentajien kanssa tai yhdessä piirin työntekijöiden kanssa. Toki sitä ennenkin oli jo kummilippukuntien tapaamisia.
Juttu on julkaistu Pohjan Puhurissa 4/2022.
Tämän syksyn siirtymäajan jälkeen aluetapaamisia järjestävät jatkossa piirin järjestökoordinaattorit. Lippukuntavalmentajat ovat vaihtumassa valmentajiksi, joita lippukunnat voivat kutsua valmentamaan haluamiinsa kehitysprojekteihin. Valmentajia ei sido alueiden rajat jatkossa, vaan he voivat liikkua entistä laajemmalla alueella. Valmentajajaostossa käydään läpi lippukuntien valmennuspyynnöt ja katsotaan, kuka lähtee mihinkin lippukuntaan vierailemaan. Yhdessä syksyn aluetapaamisessa oltiin hiukan huolissaan siitä, pysyvätkö aikaisempien lippukuntavalmentajien tarjoamat palvelut samalla tasolla myös jatkossa. Mahdollisesti jollekin alueelle pestataan tarvittaessa aluekummi, joka jatkossa koordinoi alueen yhteisten tapahtumien asioita.
Tämän syksyn aluetapaamiset alkavat olla suurimmalta osalta jo pidettynä, vain pari on vielä edessäpäin tätä kirjoittaessani.
Tapaamisia kierrätetään alueen eri paikkakunnilla, jolloin johtajat pääsevät näkemään lippukuntien tiloja ja koloja. Niistä saa halutessaan poimittua uusia vinkkejä oman lippukunnan tiloihin. Esimerkiksi Tasangon Talvikkien Kuovinkuoppa -kololla ihastuttivat kahdeksan eri Finnjamboreen leirihuivit, jotka olivat kauniisti sommiteltu limittäin verhokapaksi ikkunaan. Toisessa huoneessa oli piirileirien huivit samoin.
Pääsimme todistamaan Priiman tapaamisessa, kuinka Ilkan Partiolaisten sihteeri Elsa Lahti luovutti saamansa kiitospinssin vuorostaan ohjelmajohtaja Sara Mäki-Latvalalle. Piiri lähetti kesän alussa jokaiselle lippukunnanjohtajalle kiitospinssin, jota saa kierrättää kiitoksien kera lippukunnassa jäseneltä toiselle.
Osallistujat tuumasivat, että aluetapaamisiin tullaan mielellään kuulemaan ajankohtaisia asioita ja saamaan vertaistukea, vaikka monet viikonloput menevät jo partion parissa. Monia asioita pohdittiin syksyn aluetapaamisissa. Esimerkiksi nuorten sitoutumisesta partiopesteihin ja -projekteihin oltiin huolissaan. Eri harrastusten jäsenten sitouttamismenetelmistä nousi myös keskustelua sekä sellaisen toiminnan luomisesta, jossa ovat mukana seurakunta sekä perheet, jotka eivät välitä kirkon toiminnasta. Kolojen ja kämppien tilanteista oli useitakin keskusteluita.
Saimme palautetta, että joskus uudet työkalut ja esitteet koetaan lisätaakkana normaalin viikkotoiminnan lisäksi. Osallistujat toivoivat, että voisivat saada enemmän valmiita retki- ja leiriohjelmia, rastiradan materiaaleja, toimintasuunnitelmia tai ylipäätään vinkkejä partioiltojen vetämiseen. Esimerkkinä mainittiin toisen piirin myymä liikennemerkki -reppu, jossa oli kaikki tarvittava materiaali mukana koloillan vetämiseen. Aikuisrekrylappujen sijasta keskusjärjestö voisi tuottaa edellä mainittuja materiaaleja, koska rekrytointiin tarvitaan kuitenkin lähes aina henkilökohtainen kysyminen.
Aikuisrekrytointivinkkejä ja johtajien löytymisen haasteita pohdittiin. Jollakin oli onnistunut somessa markkinoitu aikuisrekryilta lähikodalla sekä maastoretkenä, joista oli saatu muutamia uusia johtajia. Uusia vinkkejä saatiin muun muassa kolmen lippukunnan suunnittelemasta kolokierroksesta, johon kutsutaan samoajista ylöspäin johtajia ja aikuisia tutustumaan toisiinsa. Yhdellä lippukunnalla on yhteistyötä palolaitoksen kanssa, koska he saavat retken jälkeen teltat kuivatukseen palolaitoksen letkutorniin.
Aluetapaamisissa on hersyvää keskustelua aiheesta kuin aiheesta. Siinä auttaa tapaamisten pitkä perinne, jolloin osallistujat tuntevat pääosin toisensa. Joku totesi, että tapaamisen voisi jakaa kahteen eri kertaan, koska käsiteltäviä asioita tuntui olevan niin paljon. Aiheet rönsyilivät välillä ja laajenivat esityslistan ulkopuolelle, koska on nähty niin vähän viime aikoina. Välillä oli pakko puhua päälle tai jopa viitata puheenvuoron saadakseen. Jotkut haluavat pitää tapaamiset aina viikonloppuna, jotta muualla olevat johtajat pääsevät mukaan. Toisille arki-ilta on ainut mahdollisuus kokoontua yhteen. Tapaamiset koettiin erittäin tarpeellisiksi, koska niissä sovitaan alueen yhteisistä tapahtumista ja projekteista.