Kohtasin kesän alussa partioaikani ensimmäisen ikäkriisin. Se iski silmille, kun sain pestitarjouksen Suomen Partiolaisten kahdeksannelle Finnjamboreelle Kajolle: minulle tarjottiin vaeltajaluotsin pestiä. Vuosien vieriessä on mennyt ohi, että olen saavuttanut 22 ikävuoden rajapyykin. Partiossa se tarkoittaa sitä, että siirryn viimeiseen ikäkauteen, tai ikäkaudettomuuteen: aikuisiin. Mutta mitä se tarkoittaa? Olenko partiopolkuni ehtoopuolella? Päädynkö kolon kaapin päälle kasvamaan sammalta? Vai jatkanko harrastustani toiminnan mahdollistajana?
Noh, ensijärkytyksen jälkeen olisin tuon pestin ottanut mielelläni vastaan, jos olisin päässyt osallistumaan leirille täydeksi ajaksi. Aloin kuitenkin miettimään omaa partiotaivaltani ja sitä, mitä partiolla on tarjota aikuisille. Partio on järjestö, jonka tavoitteena on kasvattaa toimivia, itsenäisiä kansalaisia. Sen vuoksi on oikein, että toiminnan pääpaino on kasvavissa lapsissa ja nuorissa. Ajattelemme, että heissä sitä on eniten kasvatettavaa. Vaikka omaa vanhenemista ei enää reilun parin kympin jälkeen huomaakaan – tai ei halua huomata – niin ei saa unohtaa tosiasiaa: kasvaminen ja oppiminen jatkuu koko elämän ajan. Meidän aikuisten on muistettava, että maailman mennessä eteenpäin myös meidän on kasvettava sen mukana, ja opittava koko ajan lisää.
Olenko partiopolkuni ehtoopuolella? Päädynkö kolon kaapin päälle kasvamaan sammalta?
Olen ollut partiossa mukana 7-vuotiaasta asti, eli olen kokenut kaikki partion ikäkaudet, ja saanut nauttia useista leiristä, retkistä, ja muista tapahtumista osallistujana. Aikuisena partion aloittanut ei kuitenkaan ole samassa tilanteessa. Täysi-ikäisen partiohuivia kantavan ihmisen saatetaan olettaa tietävän kaiken partiosta. Uusien aikuisten vastaanottamisessa onkin lippukunnilla suuri vastuu, ja Suomen Partiolaiset on vastannut tähän koulutustarpeeseen Tervetuloa partioon –koulutuksella. Vaikka ryhmän johtaminen ja tapahtumien järjestäminen on parhaimmillaan todella opettavaista ja kasvattavaa toimintaa sinänsä, myös aikuisten tulisi saada olla vain osallistujina silloin tällöin. Kokemus partiosta osallistujana antaa varmasti hyvää perspektiiviä myös toiminnan mahdollistamiseen.
Suurleiri Kajolla oli hienoa nähdä, että ohjelmaa oli järjestetty erikseen myös aikuisille. Tästä hyvänä esimerkkinä olivat Pinkkipartion järjestämät koulutukset sekä Välähtämön erilaiset rentoutumis- ja kehonhuoltotuokiot. Olin itse pestissä ohjelmalaaksossa, jossa toiminnan järjestäminen ja lapsien ohjaaminen oli todella hauska ja opettavainen kokemus. Oli kuitenkin hyvä, että leirin aikana sai myös vapaa-aikaa, ja ehti kokea mahtavaa suurleiritunnelmaa myös huolettomana leiriläisenä. Se oli loistava keino myös partioikäkriisin purkamiseen. Lisäksi se antoi vahvistusta tärkeään ajatukseen: partio kuuluu kaikille!
Juttu on julkaistu Pohjan Puhurissa 3/2022. Yspin yskäys -palstaa kirjoittavat partion nuoret Young Spokespeople -kurssin käyneet ”yspit”.
