Ihmiset

Valokeilassa Jaakko Niemi-Aro

− Partiotaipaleeni alkoi vuonna 1963, kun veljeni piti vartiota Kauhajoen Aronkylässä Urheilutalon kellarissa, kertoo Jaakko Niemi-Aro.

Partiotaipaleensa aikana hän on toiminut lukuisissa tehtävissä vartionjohtajasta aina Etelä-Pohjanmaan piirin apulaisjohtajan pestiin. Nyt Jaakko on toiminut yhtenä sisupartion tekijöistä Kauhajoen Kytöveikoissa jo yli 20 vuotta.

Jaakko Niemi-Aro
Jaakko Niemi-Aro. Kuva: Elina Niemi-Aro

Sisupartio on sovellettua partiotoimintaa partiolaisille, jotka tarvitsevat vamman,
pitkäaikaissairauden tai muun ominaisuuden takia partiossa erityistä tukea. Toimintamuoto on
tärkeä, mutta valitettavasti harvinainen niin Pohjanmaalla kuin koko Suomessakin. Jaakko nimeää Kauhajoen Kytöveikkojen sisutoiminnan ”äidiksi” Hilkka Rinteen, joka ehdotti
sisupartion aloittamista Jaakolle jo 70-luvulla.

Välissä ehti vierähtää tovi aikaa, mutta vuonna 1997 Sarita Lehtola (nyk. Alarotu) alkoi kokoamaan sisupartion johtamisesta kiinnostuneita ja kolmisin Jaakko, Sarita sekä Annemari Huhtala aloittivat Sisusudet-nimisen sisuvartion toiminnan johtamisen.

Jaakko kertoo silloistensa johtajakollegoidensa olevan alan ammattilaisia. Hän saikin heiltä paljon hyvää tukea johtamiseen, sillä hän itse ei omien sanojensa mukaan tiennyt asiasta oikeastaan mitään. Nykyisin Jaakon seurana sisupartiota pyörittää Sinikka Miettinen.

− Sinikka on hyvä esimerkki aikuisesta, joka on hypännyt johtajan asemaan partion ulkopuolelta ja on nyt maailman paras johtaja, Jaakko sanoo.

Jaakon mukaan vartion toiminta on pysynyt varsin samankaltaisena perustamisesta nykypäivään asti ja vartion jäsenistäkin on alkuperäisiä yli puolet. Myöskään sisupartion yleinen tilanne ei ole muuttunut paljoa, sillä sisuja on Pohjanmaan sekä koko Suomen alueella yhä harvassa.

− Se on suuri puute partiotoiminnassa.

Sisutoiminnan harvinaisuus huolestuttaa Jaakkoa.

− Olisi mielekästä kisailla ja kokoontua suuremmalle joukolla yhteisiin tilaisuuksiin. Nykyisin on
vain muutama lippukunta, joista voi tulla osallistujia.

Nykyistenkin vartioiden osallistuminen riippuu niiden johtajista, Jaakko huomauttaa. Jos johtaja ei pääse mukaan, kukaan ei pääse. Hän mainitseekin erityisesti pieniä lippukuntia vaivaavan johtajapulan yhdeksi sisutoiminnan harvinaisuuden syistä. Jaakko arvelee, että myös sisupartion tarvitsema pitkäkestoinen sitoutuminen vaikeuttaa toteutusta joissain lippukunnissa.

Olen oppinut sisuilta paljon enemmän kuin ehkä koskaan olen pystynyt antamaan.

Paikkakunnan kokoa Jaakko ei näe rajoittavana tekijänä toiminnan järjestämiselle, sillä onhan
Kauhajokikin varsin pieni kunta. Merkittävää sisupartion järjestämisessä on tahto tehdä. Sisut ovat aina olleet luonnollinen osa Kytöveikkojen lippukuntaa ja mukana juhlissa, kisoissa ja leireillä. Kaikki on otettu avosylin vastaan tapahtumiin, jos vain sisujohtajien resurssit ovat riittäneet.

− Sisutoiminnan ydin on luoda erityisryhmälle tasavertainen mahdollisuus osallistua
partiotoimintaan muiden mukana hiukan sovellettuna toimintana, Jaakko tiivistää.

Hän neuvookin sisutoiminnan aloittamista suunnittelevia lippukuntia, ettei sisutoiminnan
aloittamiseen tarvita aluksi kuin uskallusta heittäytyä ja valmiutta sitoutua. Avuksi kannattaa kysyä esimerkiksi hoitoalan ammattilaisia, kehitysvammaisen huoltajaa tai muita asiasta kiinnostuneita aikuisia. Jäseniä ryhmään löytyy varmasti. Jaakko ei kanna huolta ennakkoluuloista partiossa.

− Ennakkoluulot ja rasismi kasvavat iän myötä. Lapset ovat avoimia ja sosiaalisia, kun he pienestä asti kasvavat siihen, että olemme kaikki erilaisia mutta samanarvoisia. Se kantaa hedelmää.

Jaakko kertookin, että nuoret johtajat ovat suunnitelleet uuden sisuryhmän perustamista
lippukuntaan – työ on siis kannattanut. Jaakko kuvailee sisujen iloista elämänasennetta ja positiivista suhtautumista lahjaksi. Sisujen kanssa toiminta on palkitsevaa ja heiltä voi oppia paljon.

− He ovat kiitollisia niin vähään ja palaute tulee välittömästi. Olen oppinut sisuilta paljon enemmän kuin ehkä koskaan olen pystynyt antamaan. Kaikki ovat erilaisia mutta samanarvoisia.

− Tämä on tosi antoisaa, Jaakko summaa pitkää sisupartiouraansa.

Terveisinä Pohjanmaan Partiolaisille hän rohkaiseekin kaikkia lähtemään mukaan
sisupartiotoimintaan. Kaikkien partiolaisten vanhempia ja huoltajia hän muistuttaa olemaan
kiinnostuneita lapsensa harrastuksesta. Hän kehottaa heitä tukemaan lastaan ja kannustamaan
osallistumaan.

− Nähkää se onnistumisen riemu, jota me saamme kokea joka kerta.