Kuva: Eeva Helle

Naperopalstan kaikkien aikojen ensimmäisen kysymyksen on esittänyt nimimerkki Sudenpennun äiti, joka toivoo ohjeita siihen, miten varustaa sudenpentu ensimmäiselle retkelle.

Monien muiden vanhempien tapaan Sudenpennun äiti pohtii, millaisia varusteita sudenpentu tarvitsee ja mitä voi hyvillä mielin jättää kotiin. Vaikka pakkaamisen avuksi saa varustelistan, se näyttää usein kryptiseltä ei-vielä-partiolaisen silmin: millainen on hyvä makuupussi? Entä pitääkö ruokailuvälinepussiin pakata myös oma tiskiaine? Ja millaiseen laukkuun kaikki varusteet pakataan?

Puhuri vei kysymykset sudenpentujen asiantuntijalle Sanukka “Sane” Lehtiölle, joka vastaa nyt Sudenpennun äidille.

”Hyvä äiti, 

ensimmäisen retken varusteet ovat tärkeä juttu. Hienoa, että esitit kysymyksen. <3

Mikä on Naperopalsta?

  • Pohjan Puhurin palsta, joka pyrkii tarjoamaan kiinnostavaa sisältöä nuorimmille partiolaisille.
  • Onko sinulla sisältöideoita, ajatuksia tai kysymyksiä joihin haluaisit vastauksen? Ota yhteys Naperopalstan kokoaja Sofia Forslundiin (etunimi.sukunimi@partio.fi)!

Sudenpentu voi kokea hienon itsenäistymisen tunteen, kun oikeat ja tarpeelliset varusteet ovat retkellä mukana ja hän löytää ne ihan itse aina tarvittaessa. Heti pakkaamista aloittaessa on hyvä nimikoida kaikki tavarat huolellisesti, sillä kadonneet tavarat aiheuttavat retkellä murhetta.

Tavaroita ei usein tarvitse kantaa puolta kilometriä pidempään. Vetolaukku tai lätkäkassi eivät metsäpoluilla toimi ja aiheuttavat harmitusta, kun laukun pyörät jäävät kiinni juurakoihin ja urheilulaukun takaa lapsi ei näe mihin astuu.

Varusteet pakataan siis sellaiseen rinkkaan, reppuun tai isoon kassiin, jonka pentu itse pystyy kantamaan ja joka jättää kädet tasapainoilua varten vapaiksi. Ei siis irrallisia pussukoita ja nyssyköitä! Tavarat kannattaa pakata aihealueittain muovipusseissa tai kuivasäkeissä, siten järjestys pysyy paremmin. Sudenpennun on hyvä olla itse mukana nimeämässä ja pakkaamassa varusteita, jolloin hän itse tietää mitä hänellä on mukana.

Retken yhteisistä retkivarusteista löytyvät myös muut retkellä tarvittavat varusteet, kuten esimerkiksi työkalut, wc-paperit, astianpesuaineet ja ensiapulaukku, näitä ei kotiväen tarvitse miettiä. Retken johtajalta voi kysyä mikä on lauman ja lippukunnan periaate herkkujen suhteen. Joissakin lippukunnissa ei niitä tule ottaa mukaan ja joissain annetaan ottaa ”oman nyrkin verran karkkeja”.

Yhdessä opeteltu otsalampun käyttö tai lakanan laitto sekä makuupussin pussitus vahvistavat sudenpennun hyvää mieltä retkellä – minä osaan ja pystyn itse.

Retkiltä jokainen kantaa omat roskat takaisin kotiin, joten kaupan muovipakkaukset olisi hyvä purkaa kotona jo ennen retkeä. Jos retkelle pitää ottaa omat eväät, kannattaa ne pakata kestokippoihin. Säilytysrasioiden avaamista ja sulkemista on hyvä harjoitella kotona ennen retkeä ja varmistaa, etteivät mahdolliset nesteet pääse valumaan.

Mitä tulee kännykkään ja muuhun elektroniikkaan, on se retkellä useimmiten tarpeetonta. Retken johtajilta on hyvä kysyä saako ja kannattaako puhelinta ottaa mukaan. Elektroniikkaa mukaan otettaessa pitää myös aina muistaa, että retkellä se saattaa altistua kosteudelle ja metsässä seikkailemiselle.

Sudenpennulle makuupussiksi riittää niin kutsuttu kolmen vuodenajan makuupussi, sillä kamiinalla lämmitettävässä talviteltassa on usein melko lämmintä, mutta toisaalta kesäkuun yöt lämmittämättömässä teltassa ovat yllättävän kylmiä. Sudenpennun makuualustaksi paras valinta on perinteinen solumuovinen makuualusta. Pinta olisi hyvä olla alumiinipinnoitettu eristävyyden parantamiseksi talvea ajatellen. Ilmatäytteinen makuualusta kannattaa pakata mukaan vasta, kun pentu osaa itse täyttää ja tyhjentää sen.

  • partiohuivi
  • kumisaappaat, sadetakki ja –housut mielellään paksua perinteistä materiaalia, ohuet kuorivaatteet voivat repeytyä ja vedenpidättämiskyky harvoin kestää mättäällä istumista
  • ulkoilukengät ja -vaatteet eli metsässä remuamista kestävä takki ja housut sekä hanskat
  • pipolakki tai lippis vuodenajasta riippuen
  • työkäsineet, jotka suojaavat pennun käsiä esimerkiksi telttaa pystyttäessä, sahatessa ja köytöksiä tehdessä
  • vaihtoalusvaatteita ja -sukkia yhdet jokaiselle retkivuorokaudelle
  • likavaatepussiksi esimerkiksi kankainen kauppakassi
  • peseytymisvälineet, uimapuku ja pyyhe 
  • omat lääkkeet ja laastaria 
  • hyttysmyrkky 
  • istuinalusta 
  • otsa- tai taskulamppu 
  • muoviset/metalliset ruokailuvälineet: syvä lautanen ja muki sekä haarukka, veitsi ja lusikka tai näiden yhdistelmä eli “luha” tai “spork”
  •  ruokailuvälineille kangaspussi, koska kangas hengittää, jolloin mahdollisesti kosteat välineet tuulettuvat sekä pieni keittiöpyyhe, jolla sudenpentu kuivaa omat astiansa tiskauksen jälkeen
  •  makuupussi ja majoituksesta riippuen joko makuualusta tai lakana ja tyynyliina
  •  yöasu majoituksesta riippuen: telttaan lämmin kalsaripuku, pipo ja villasukat, mökkiin pyjama
  • pieni unilelu, joka saa asua makuupussissa salamatkustajana

Sudenpennun äiti kysyi myös, että mikä retkellä on noloa ja mistä varusteideasta lapsi kiittää reissun jälkeen.

Noloa on se, jos ei olekaan mukana jotain mitä retken varustelistassa lukee. Retkikohtaisesti johtajat laittavat usein listalle lisätarvikkeita esimerkiksi askarteluja varten (tyhjä maitopurkki tai vanha villasukka) tai ohjelmaa varten (pelastusliivit tai onki). Jos varuste puuttuu, on kurjaa, ettei voikaan täysillä osallistua ohjelmaan. Noloa on myös se, että mukana on liikaa tavaroita. Kassi, jota ei itse kunnolla jaksa kantaa ja liiat tavarat, joiden joukosta ei löydä tarpeellisia varusteita aiheuttavat sudarille harmia.

Kiitoksia tulee varmasti villasukista ja toisesta parista hanskoja sekä hyvistä kengistä, retkillä ja leireillä kun ollaan pääsääntöisesti ulkona koko ajan. Myös yhdessä opeteltu otsalampun käyttö tai lakanan laitto sekä makuupussin pussitus vahvistavat sudenpennun hyvää mieltä retkellä – minä osaan ja pystyn itse.

Reissun jälkeen lapsi on usein väsynyt kaikesta tsemppaamisesta ja uuden oppimisesta. Parasta on, jos retken jälkeen äiti tai isi ottaa pienen pentunsa kotisohvalla iltapäiväksi halikainaloon kertoilemaan retkestä, hän saa tutun suosikkipäivällisen ja hänet peitellään suihkun jälkeen ajoissa nukkumaan oman sänkyyn.

Ulos koloilta -teemavuoden hengessä ikimuistoisia retkiä kaikille sudenpennuille toivotellen, 

Sanukka ”Sane” Lehtiö
Lounais-Suomen partiopiirin sudenpentujaosto